Tänään oli kiva päivä. Paitsi etten mennyt kouluun, mikä tarkoittaa, etten saanut jätettyä kuvisdiplomia. Se olisi kai pitänyt tänään tehdä, koska maanantaina alkaa kirjoitukset. Hupsis. Ehkä mä maanantaina sit anelen polvillani sen maikan edessä. Voi vitun vittu, mä oon perkeleen tyhmä. Muka väsyttää ja muka ahdistaa mennä koululle. Tekis mieli vetää itseni vessasta alas ihan vaan siitä hyvästä, et voikin ihminen olla näin tyhmä!

Mut muuten siis ihan jees. Oli kiva jutella ihanan Maggien kanssa, lähdetään kesällä Myötätuulirockiin, jahei. Mun sydän itkee tosin verta siitä hyvästä, et perjantaina olis kaikkia kivoja, joita haluisin mennä katsomaan, mut ei oikein onnistu perjantaina. Jos saan töitä, niin no, oon sit töissä. Jos en, niin no, yksinkö mä lähden sinne? Ja ei sen pitäis olla niin kova menetys, kun en varsinaisesti kuuntele mitään niistä bändeistä, mut ajatus siitä, et olis kesä, olis aurinkoista, olis Ensiferum ja Viikate ja... Oi voi, kirvelee kirvelee.

Huomenna sit niihin serkun tupareihin. Jaiks, en tunne sieltä ketään ää ää ää. Enkä tiedä mitä laittaisin päällenikään. On taas näitä aikoja, kun mikään ei oo hyvä ja kaikki on ihan tyhmiä vaatteita ja mikään ei istu päälle. Oon itsekin jo niin kyllästynyt jauhamaan tästä aiheesta, mut en pysty lopettamaan. Mgööö.

Maanantaina äikän esseekoe, mitähän siitäkin tulee? En todellakaan haluu tietää, miten tekstitaito meni, välttelen tosiasioita niin pitkään kuin suinkin. Ei muuten ikinä pitäis alkaa ajattelemaan, siitä vaan ahdistuu entisestään. Mulle käy niin usein. Esimerkiksi nyt iski oikein sellainen epävarmuudella terästetty epätoivo. Ääääääää. Okei asenteenvaihdos vois olla paikallaan kyllä. Asenteenvaihdos. Oon iloinen ja positiivinen ja rupean lukemaan Suomen historiaa ennen autonomian aikaa.