Oon taas hiukan peeaa. Paha kun on joulu ja kaikki. En voi tajuta, että jouluaattoon olis oikeasti vain vähän yli viikko. Herttinen kun aika on mennyt äkkiä. Onneksi on vaan neljä päivää koulua jäljellä. Sit aaah, melkein kolmen viikon loma! Mmmmm.

Tajusin, että kaikissa mahdollisissa puuhasteluissa lukion jälkeen on omat riskinsä ja vaikeutensa. Jos haen jatko-opiskelemaan, mutta en viihdykään tai en osaakaan tai en jaksakaan tai ei huvitakaan. Jos pidän välivuoden, mutta en saakaan töitä. Mut melkein luulen, että välivuosi vois tehdä hyvää. Oisin hetken pois koulukuvioista, sellainen hengähdystauko, ja toivon mukaan kävisin töissä, olis ensimmäistä kertaa elämässäni rahaa aivan toisella tavalla kuin ennen (etenkin jos jäisin vanhempien nurkkiin asumaan, he hee). Toisaalta, voisin harkita muuttoakin, jos saisin töitä ja löytäisin jonkun kohtuullisen asunnon. Ainoa mikä pelottais, ois se, että pitäis kuitenkin hakea jonnekin opiskelemaan. Mut oon vähän järkeillyt näin: jos pitäisin sitä välivuotta, huomaisin, että minkälaista opiskelua en todellakaan kaipaa ja mistä koulussa tykkäsin.

Huomenna on taas pitkä päivä. En tiedä oikein, pitäiskö käydä ottamassa se possupiikki, huomenna taitaa olla viimeinen mahdollisuus meidän koulussa siihen. En oikeasti haluis sairastua, mut toisaalta, ei se rokote vaikuta mitenkään siihen, saanko vaikka keuhkokuumeen tai tulehtuuko mun umpisuoli.

Täytyy kyllä sanoa, et oon todella, todella, TODELLA kiitollinen joululomasta. Pääsen eroon koulujutuista, mutta joulu on jotenkin sellaista aikaa, että ei niinä parina päivänä soitella kavereille ja näin ollen ei tarvitse kuunnella turhanpäiväistä lätinää ja vastata siihen samalla mitalla. Eikä myöskään ole mitään syytä itkeä, että nyt ne kumminkin pitää hauskaa ilman mua jossain, koska ei ne pidä, kun ne viettää joulua perheidensä kanssa.

Uusivuosi on sitten asia ihan erikseen.