Oi mahtavaa. Tänään töitä. Tiedän, kiittämätön lurjushan minä olen, mutta en kestä sitä puhelinmyyntiä. Mulla ei ole niinä päivinä kun olen töissä yhtään vapaa-aikaa, ja koko homma on niin tuskaista. En ehkä osaisi lopettaakaan sitä, vaikka tekisi mieli, mutta jos nyt muutaman päivän vielä sinnittelen.

Viikon päästä on koeviikko. Onneksi mulla ei ole kuin kolme koetta. Uskonto, psyka, enkku, plaa. Täytyy kyllä lukea hissan välikokeeseen, koska oon tykännyt siitä kurssista ja hissa on kivaa ja haluun olla paras kaikessa.

Toi mun ajoittain esillä oleva ja toisinaan piilevä perfektionismi on aika outoa. Pohjimmiltaan kai vaadin itseltäni jotain täydellisyyttä (tai ainakin jotain mikä hipoo sitä läheltä), koska kaikki muu on epäonnistumista ja jos epäonnistun, olen maailman surkein ja huonoin kaikessa. Ilmeisesti en kuitenkaan onnistu tarpeeksi hyvin, koska yleensä päivät menee rattoisasti itseinhon vallassa. Itseinhoon kyllä vaikuttaa se, että olen oikeasti tyhmä kuin saapas. Ihan totta. Älykkyysosamäärä varmaan joku 45. Harmi. Det är inte så trevligt.