Oon todella ihastunut Maija Vilkkumaan Puisto puhuu -biisiin. Okei olkoonkin, että kuulin sen eilen ensimmäistä kertaa, silti! Se on niitä biisejä, jotka iskee heti ensimmäisellä kuuntelukerralla. Ois helpottanut, jos oisin kuullut tän aiemmin tänä syksynä muutamina valittuina päivinä...

Nyt vähän näyttää siltä et maailma ei loppunutkaan. Ei se tähän mennessä oo kertaakaan loppunut, vaikka useammankin kerran oon pelännyt tai toivonut sen loppumista.

Mulle tulee tästä Puisto puhuu -biisistä mieleen se, kun on juonut vähän liikaa ja angstaillut laskuhumalassa, ja sit kun aamulla herää, onkin kirkasta ja valoisaa ja tietää että joku ihana ihminen on siinä lähellä ja huomaa että (oli siihen angstaamiseen aihetta tai ei) kaikki järjestyykin. Kiitokset ihanalle Maggielle tästä biisistä! <3