Oon joo ihan sekaisin. Oon vinkunut kaikille mun identiteettikriisistä ja kaikesta, mutta oon oikeasti ihan sekaisin ja hukassa ja en vaan tiedä mistään mitään. Tuntuu että on ihan turhaa sanoa tästä kenellekään (niin kuin muille henk. koht. asioista avautuminen muutenkin on vähän kyseenalaista) mutta perkele! Tuntuu ettei mulla oo mitään pysyvää ja jatkuvaa kokemusta siitä että oisin minä. Siis ei olis minää. Minällä tarkoitetaan niitä psyykkisiä rakenteita ja prosesseja, joiden ajatellaan tulkitsevan maailmaa ja vaikuttavan siihen toiminnanohjauksen kautta. Neljä päivää psykan kirjoituksiin. Jahei.

Koulun seinälle on ilmestynyt se abeilla jäljellä x aamua. Vaikea hahmottaa, että se tarkoittaa mua. Että mä oon abi ja mulla on 99 (oisko ollut?) aamua jäljellä. Apua. Sit pitäis tehdä jotain. Mitä? Saankohan mä jotain työttömyyskorvausta? Tai jotain muita tukia? Oon ihan sekaisin siinä, mitä kaikkia tukia voi saada milloinkin ja mitä pitää olla tehnyt että voi saada niitä. Pitää hakea jonnekin opiskelemaan, että saan jotain rahaa, en nyt muista mitä. Ihan sama. Tokihan mä ensin suunnittelen sitä opiskelua ja töitä ja vasta sitten jos kummastakaan ei tuu mitään niin niitä tukia ja korvauksia.

Onkohan mahdollista, että olis vähän kuin Capgrasin oireyhtymä joka kohdistuu itseensä, että tunnistaa itsensä peilistä normaalisti, mutta sitten kun joku reitti aivoissa on poikki, niin se oma peilikuva ei herätäkään mitään tunnekokemusta? Se ainakin selittäis tän etten mä oikein tiedä miten päin olisin itseni kanssa.

Hmm. Ehkä liiallinen ja mahdollisesti kaikenlainen itsetarkkailu onkin iljettävää ja vastenmielistä. Hmm, luulen että on.