Ensimmäinen päivä viimeistä jaksoa lukiossa. Jännittää, hyvässä ja pahassa. Hyvässä silleen huisii, oon iso, ja huonossa silleen voi perkele, mitä tän jälkeen teen.

Nukuin ehkä puolentoista tai kahden tunnin päiväunet. En ihmettele, joka yö tällä viikolla olen nukkunut noin viisi tuntia yössä. Ei hyvä, ei.

Kuvisdiplomin aikataulu- ja muut byrokratialuonteiset jutut alkaa olla hoidettu, joten pääsen tekemään sitä itse työtä. Kun oon noista lomakkeista ja ajankäyttösuunnitelmista päässyt, niin alkaa tuntua ihan hyvältä ajatukselta taas. Lainatakseni kaverin ilmausta, onhan se mukavuusalueen ulkopuolinen tekniikka, videokuvaus, mutta enköhän mä siitä sittenkin selviydy.

Ihanaa, kun on paljon vapaa-aikaa, eikä tarvitse tehdä mitään. Koko syksy on ollut paineita jostain asiasta: kirjoituksiin lukeminen, teoriakokeeseen lukeminen, kuvisdiplomi. Huojentavaa. Tosin kohtahan taas se yo-stressailu alkaa, tänäänkin oli kahden abikurssin tunnit ja että se osaa olla paniikkia herättävää.

Mut jouluun asti aion olla kuitenkin ihan rennosti. Sit voisin aloitella pikkuhiljaa (hienosti ajoissa) lukemista ja vajota samaan tahtiin syvemmälle ja syvemmälle paniikin ja epätoivon syövereihin.