Tyhjää tyhmää tyhjää tyhjää tyhmää plaa. Toisinaan huomaan, miten lapsellinen oon. Ei hyvällä tavalla lapsenmielinen, vaan yksinkertaisesti sellaisella kakaramaisella itsekkäällä typerällä naiivilla tavalla  l a p s e l l i n e n.

Tekis mieli vaan asettua oman itseni ulkopuolelle ja huutaa OLISIT HILJAA JA PYSYISIT POISSA. Läpsiä vähän naamaan ja takoa järkeä päähän.

Miks on niin vaikea olla järkevä? Miten mä oon näin itsekeskeinen, että en osaa ajatellakaan? Mistä saan jonkun läpsimään naamaan ja potkimaan nilkkoja silloin kun oon lapsellinen?

PS. Huomenna psykan tentti (en oo lukenut yhtään). Siitä viikon päästä ruotsin kuullunymmärtäminen. Siitä viikon päästä psykan kirjoitukset ja siitä neljä päivää ruotsin kirjoituksiin. Ai miten niin stressais? Hermostuttais? Ahdistais? Jännittäis? Eeeei, eihän nyt sentään.

APUA.