Ughh. Oon aivan uuvuksissa. Olin aamukahdeksalta tänään (lomalla!) hammaslääkärissä poistamassa viisaudenhampaita. Tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin kahdeksalta mulle annettiin niitä rauhoittavia, etten panikoisi. No. Kaipa ne auttoivat, mutta silti kun mun piti istua siihen tuoliin, aloin itkeä ja täristä ja olin varma, että ne aikovat tappaa mut. Tiedän, etteivät ne mitään sellaista suunnittele ja että niidenkin työtä helpottaa, jos en sätkyile. Mutta sellainen rajaton pelko vain vyöryi mun yli ja peitti kaiken.

Mut selvisin kuitenkin. Ajattelin eilistä Täykkäreiden jaksoa (olikohan Bree tosissaan siinä, että se tahtoo saada sen ja Orsonin suhteen kuntoon?) ja kaikenlaista muuta diibadaabaa. Kotona sit katsoin muutaman jakson Frendejä, tällä kertaa meneillään kuudes tuotantokausi, sit nukuin muutaman tunnin, oon ottanut pari Buranaa ja syönyt mössöjä. En saa syödä pariin päivään kuin jotain, no, mössömäistä ruokaa. Ensin olin ihan innoissani et jeejee, jäätelöä ja jogurttia ja viiliä ja pilttiä, mut TYLSÄÄ! Haluun oikeeta ruokaa. Ei viilit ja piltit täytä mahaa yhtään. Ja vielä ainakin huominen tätä. Argh. Puhumattakaan siitä, miten mun oikea poski on niin pirun kipeä. Siinä on tikkejä. Siis sisäpuolella, suussa. "Yök" vois olla aika kuvaava ilmaus tässä. Sit on vielä kolmen päivän antibioottikuuri, loistavaa.

Kaikkein pahinta tässä on, etten saa pestä hampaita... en edes muista miten sekin meni. Aluksi pitää purskutella jollain aineella, kai se on jotain suuveden tapaista, ja sit viikon verran pestä vaan toiselta puolelta, ILMAN HAMMASTAHNAA. Tää oli kova pala. Mulla on joku tosi outo juttu sekä kasvojen pesusta että hampaiden harjaamisesta. En voi käydä nukkumaan pesemättä kasvoja ja hampaita enkä myöskään voi tehdä mitään oikeaa aamulla ennen kuin oon peseytynyt. Kun olin muuttamassa kaveria ja jäin sinne tosi spontaanisti yöksi, olin seota kun niiltä oli vessatarvikelaatikko hukassa miljoonien muiden laatikoiden seassa. Olisi ollut ylimääräinen hammasharja, mutta eipä löytynyt. Se oli hirveää. Hrr, kylmänväristyksiä.

Niin siis yhteenvetona voisin todeta: viisaudenhampaiden poisto on hirveää. Yksinkertaisesti hirveää. Monen päivän tuska ja kipu ja vaiva ja kaikkea. Tikkejäkin. Yyyh. Viimeksi se kävi tosi kivuttomasti, ainakin tähän verrattuna. Tää on jotain maailman kauheinta.