Oon aikaisin hereillä, juhuu! Mulla oli eilen ja tänään kello soimassa kahdeksalta, ja kumpanakaan päivänä en edes torkuttanut sitä mihinkään kahteentoista. Ihan melkein heti nousin. Tai oikeastaan vois sanoa, et heräsin heti kun kello soi, kun vertaa aikaisempiin aikaisinheräämisyrityksiin.

Soitin jo yhteen päiväkotiin avoimesta työpaikasta. En oo yhtään hyvä niissä puheluissa, niin kuin en vapaamuotoisissa hakemuksissakaan, mutta niitä kuitenkin tulee tulevaisuudessa roimasti vastaan, joten ei auta vinkua.

Aion käydä koululla vihdoinkin kysymässä yo-kokeiden alustavia pisteitä. Tää on kaikki osa tällaista mun ryhdistäytymiskampanjaa. Mitä vähemmän teen yhtään mitään, sitä huonommalta musta tuntuu, ja mitä huonommalta musta tuntuu, sitä vähemmän teen yhtään mitään. Sit kun alan tehdä jotain edes pikkuisen, niin alkaa heti tuntua vähän paremmalta.

Mut höh. Tuolla sataa. Aika paljon. Auringosta tykkäisin enemmän.